Ajatuksia.
Elämä on jännää. Eilen illalla juttelin viisikymppisen kaljoittelevan marokkalaisen kanssa elämästä.
Hänellä oli suomalainen rakkaus, mutta se jäi, koska mies päätti itse valita toisen.
Muutti Belgiaan toisen naisen perässä. Meni naimisiin ja sai lapsia.
Sai myöhemmin soiton suomalaiselta, mies selitti tilanteen ja sai luurin korvaan.
Ei ole kuullut naisesta sen jälkeen, mutta ajattelee häntä vieläkin ja on sydämessä.
Ei kuullosta tälleen minun tiivistämänä oikein miltään. Liittyi tuohon muutakin.
Kuultuna aivan uskomaton tarina. Ihmeellinen.
Millä todennäköisyydellä Brysselissä portailla illalla istuskellessa törmää marokkalaiseen,
joka osaa suomea ja suomalaisia kaupunkeja, ja jolla on suomalainen rakkaus...
Johanna, jos luet tätä, sinua ajatellaan Brysselissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti