No mutta tahan hetkeen. En siis tuntenut tai ollut tavannut ketaan muuta tasta perheesta tai vieraista, mutta tunsin kuitenkin itseni osaksi muuta porukkaa. Ehka kameran takana seisominen antoi anteeksi suomalaisen jurotukseni. Ainut vaan, etta jokainen seurueen vitsi (ne mita ei tulkattu) meni ohi, koska en ymmarra tai puhu ranskaa. Poskipusuttelu ei vielakaan oikein tule automaationa.
Ruokaa ja juomaa oli niin paljon, etta yhdessa vaiheessa syominen alkoi tuntua kidutukselta. Paadyin pienempiin kakkuihin. Tulipa nahtya ja maistettua booli mihin meni mm. kaksi pulloa skumppaa. Kirsikkana kakun (yyh) paalle join myos yli kaksikymmenta vuotta vanhaa punaviinia. Not going to happen anytime soon. Enka muuten ehka heti syo sita haisevaa juustoa mita tanaan oli paaruuan jalkeen.
nyt soi: Phil Collins - Another Day In Paradise
p.s. Oma tietokone leivisi, joten eipa tarvii etsia aaaa tai oooo -kirjaimia.
Briefly in English: I spent a weekend in France in a countryside and ate/drank too much with lovely French people. I could barely understand the jokes but smiling and waving hands helps. Kids are cool, just dont give them icecream.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti